TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2022
Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n (SLTS) tarkoitus on edistää ja tukea tutkimusja koetoimintaa Suomen metsä- ja muiden luonnonvarojen tuoton ja teknillistaloudellisen hyväksikäytön kehittämiseksi.
Kulunut toimikausi oli säätiön 71. toimintavuosi.
Säätiön Y-tunnus on 0116958–8. Toimintavuoden aikana Ukrainan sota, globaalin talouskasvun hyytyminen ja nouseva inflaatio vaikuttivat konkreettisella tavalla säätiön toimintaan. Keväällä säätiön hallitus päätti kohdentaa yhden kolmen vuoden apurahan Ukrainasta Suomeen paenneelle alan tutkijalle. Tämän apurahan sai Luonnonvarakeskuksessa tutkiva PhD Viktoriia Hetmanenko.
Keväällä säätiö täytti 70 vuotta ja juhlisti merkkipäiviään symposiumilla – ”Luonnonvarat huomisen ratkaisuissa”. Paikalla oli runsaat 60 kutsuttua vierasta. Tilaisuuden juonsi Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki, ja avauspuheet pitivät metsäneuvos Erno Järvinen, pääjohtaja Johanna Buchert ja Simon Michaux. Paneelikeskusteluun osallistui Erno Järvisen ja Johanna Buchertin lisäksi erikoisasiantuntija, KTT Jarkko Vesa. Virallisen ohjelman lopussa säätiön 10 000 euron väitöskirjapalkinto jaettiin tutkijatohtori Lassi Klemettiselle Aalto -yliopistosta.
1. SÄÄTIÖN HALLINTO
1.1. Hallitus
Kauden aikana olivat sääntöjen määrittämien yhteisöjen nimittäminä hallituksen jäseninä:
(Toimikausi) (Varajäsen)
Helsingin yliopisto Professori Markus Holopainen
(2018–2022) (Apulaisprofessori Annukka Vainio)
Aalto -yliopisto Professori Mari Lundström
(2019–2023) (Professori Olli Varis)
Luonnonvarakeskus Professori Petteri Packalen
(2018–2022) (Ohjelmajohtaja Mikko Kurttila)
Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy Senior Advisor Anne-Christine Ritschkoff
(2020–2024) (Tutkimusprofessori Ali Harlin)
Suomen Metsätieteellinen Seura ry Professori Raisa Mäkipää
(2021–2025) (Professori Anne Tolvanen)
Vuorimiesyhdistys ry Professori Pekka Nurmi
(2018–2022) (Tutkimusprofessori Raimo Lahtinen)
Tapio Oy Liiketoiminnanjohtaja Olli Äijälä
(2019–2023) (Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo)
Maa- ja metsätaloustuottajain Tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen
Keskusliitto MTK ry (Koulutusjohtaja Susanna Aro)
(2019–2023)
Metsäteollisuus ry Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja
(2022–2026) (Tutkimusjohtaja Jukka Malinen)
Elinkeinoelämän keskusliitto EK DI Tuomo Tuomela
(2019–2025) (Ohjelmapäällikkö Pirjo Kaivos)
Bioenergia ry Toimitusjohtaja Harri Laurikka
(2022–2026) (Toimialapäällikkö Tage Fredriksson)
Hallituksen puheenjohtajana toimi professori Pekka Nurmi ja varapuheenjohtajana senior advisor Anne-Christine Ritschkoff.
Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Anne-Christine Ritschkoff, Pekka Nurmi, Mari Lundström, Petteri Packalen ja Heikki Pajuoja. Työryhmä teki esityksen vuoden 2022 apurahahakemuksista ja väitöskirjapalkinnon saajasta.
Hallitus kokoontui toimikauden aikana kolme kertaa. Kevät- ja syyskokoukset käsittelivät säätiön sääntömääräisiä asioita.
Apurahojen myöntöperusteisiin ei tehty muutoksia. Edelleen suositaan biotalouden ja mineraalitalouden vastuullisia, kaupallisesti hyödynnettäviä ja resurssitehokkaita, luonnonvarataloutta edistäviä innovaatioita (tuotanto, hyödyntäminen, kulutus).
Hallitus päätti myöntää vuoden 2022 väitöskirjapalkinnon TkT Lassi Klemettiselle. Lassi Klemettisen väitöskirja “Hivenaineiden käyttäytyminen kuparinsulatusprosesseissa – LAICP-MS työkaluna näytteiden analysoimisessa” hyväksyttiin Aalto yliopistossa 15.12.2021. Palkinto päätettiin jakaa säätiön 70 v. juhlasymposiumin yhteydessä 19.5.2022.
Apurahakokokouksessa 3.11.2022 keskusteltiin SLTS:n lähipiiriohjeista ja päätettiin niissä noudattaa vakiintunutta käytäntöä. Säätiön apurahojen saajia valittaessa esteellisyyskriteerit ovat:
- hallituksen jäsenen sukulaisuus hakijaan
- hallituksen jäsenen yhteiset tutkimustyöt hakijan kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana. 3. hallituksen jäsenen toimiminen hakijan esimiehenä.
Syyskokouksessa 13.12.2022 päätettiin vuodeksi 2023 valita Pekka Nurmi uudelleen säätiön puheenjohtajaksi, samoin Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajaksi.
1.2. Finanssivaliokunta
Valiokuntaan kuuluivat hallituksen piiristä professori Pekka Nurmi puheenjohtajana ja senior advisor Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajana. Asiantuntijajäseninä olivat varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ja rahoitusjohtaja Heikki Ala-Seppälä. Toimensa puolesta valiokuntaan kuului säätiön toimitusjohtaja Roy Siljamäki. Valiokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa.
1.3. Toimihenkilöt
Säätiön osa-aikaisena toimitusjohtajana toimi Roy Siljamäki.
Taloushallinnossa säätiö käytti Rantalainen Oy -tilitoimiston palveluita.
1.4. Tilintarkastajat
Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Johanna Ala-Härkönen.
1.5. Säätiön lähipiiri
Säätiön lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja sen varajäsenten lisäksi toimitusjohtaja, tilintarkastajat, näiden perheenjäsenet ja lähisukulaiset sekä säätiön perustajayhteisöt. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa apurahoja nimettyjen tutkijoiden palkkaukseen, jolloin apurahat eivät säätiön näkemyksen mukaan tule kyseisten tutkijoiden oppilaitoksille.
Säätiön toimihenkilölle ja hallituksen ja finanssivaliokunnan jäsenille maksettiin vuonna 2022 palkkioita yhteensä 81 130,95 euroa (vuonna 2021 74 108,58 euroa). Henkilökunnan lukumäärä oli vuonna 2022 yksi henkilöä (v. 2021 yksi henkilöä). Tilintarkastajalle maksettiin vuonna 2022 palkkioita 6 820 euroa (vuonna 2021 5 332 euroa).
Säätiö ei ole antanut kenellekään lähipiiriin kuuluvalle avustusta eikä mitään muutakaan kokonaan tai osittain vastikkeetonta etua. Säätiö ei ole antanut rahalainaa kenellekään, eikä säätiöllä ole vastuita eikä vastuusitoumuksia kenenkään puolesta. Matkakustannukset korvataan verohallinnon verovapaita matkakustannuksia koskevan säädöksen mukaisesti.
Vuoden aikana Helsingin Autotalon 5. kerroksesta vuokrattiin 9 m2 ja 12 m2 huoneet Isännöintitoimisto Siljamäki Oy:lle (2805622–5). Yhtiön omistaa säätiön toimitusjohtajan veli.
Sovittu vuokra oli markkinaehtoinen ja neliöhinnaltaan sama kuin muille samassa tilassa oleville vuokralaisille.
SLTS:llä on Autotalossa käytössä 12 m2 :n työhuone. Työhuoneesta hoidetaan myös Silmäsäätiön (1088213–1) ja Stiftelsen Svenska Blindgården hallintoa. Silmäsäätiö ja Stiftelsen Svenska Blindgården ovat SLTS alivuokralaisia. Alivuokralaiset maksavat kumpikin kuukaudelta 225 euroa vuokraa; neliöhinta on niille samaa kuin muille kerroksessa oleville vuokralaisille. Silmäsäätiön asiamiehenä ja Stiftelsen Svenska Blindgårdenin toimitutusjohtajana toimii Roy Siljamäki.
1.6. Toiminnan avoimuus
Tietoja säätiön toiminnasta ja apurahojen hakumenettelystä säätiö kertoo omilla verkkosivuillaan osoitteessa http://www.slts.fi. Säätiön toiminnasta on lisäksi tietoa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan apurahatahoja esittelevällä nettisivulla osoitteessa http://www.saatiopalvelu.fi.
2. VARSINAINEN TOIMINTA
2.1. Tutkimustoiminnan tukeminen
Säätiö on toteuttanut tarkoitustaan myöntämällä apurahoja tutkijan palkkaukseen. Myönnetty apuraha on sisältänyt sovitun palkan sivukuluineen ja laitoksen yleiskustannuslisän. Palkanmaksajana on toiminut laitos, jonka suojissa tutkija suorittaa työnsä.
2.1.2. Myönnetyt apurahat
Määräaikaan mennessä SLTS vastaanotti 38 (24) uutta apurahahakemusta. Säätiön hallitus päätti vuodelle 2023 myöntää rahoitusta, yhteismäärältään 218 613,40 euroa, seuraaville neljälle apurahan saajalle. Kaikki apurahat olivat säätiön apurahapolitiikan mukaisia, kunkin tutkijan palkkaan perustuvia rahoituksia, ja jokainen apuraha myönnettiin samoin perustein.
Lastusaari Mika; Soda-lights: utilizing abundant Finnish minerals to produce highly luminescent sodalites for lighting, Turun Yliopisto, 54 861,40 euroa
Runtti Hanna; Biohiiliadsorbenttien regenerointi, regenerointiliuoksen ja käytetyn adsorbentin hyödyntäminen, Oulun Yliopisto, 54 740 euroa
Beier Christoph; Machine learning approaches for IOCG-style Fe-Cu-Au deposits prospectivity modelling, northern Finland, Helsingin Yliopisto, 56 419,00 euroa.
Ukrainalaiselle tutkijalle myönnetty erityisapuraha:
Hetmanenko Vikoriia; Integfertisol: Integrated solution for production enhanced efficiency fertilizer from wood fiber sludge, 52 593 euroa
Hallitus päätti myös jatkaa edellisinä vuosina myönnettyjen kuuden tutkimushankkeen rahoitusta, yhteismäärältään 322 918 euroa:
Ho Minh Thao FinPowder: Design of spray dried powders from Finnish wild berries to protect bioactive compounds for healthy and sustainable diet using wood-based celluloses and hemicelluloses, 49 300 euroa
Immanen Juha SpeedBreed – Accelerated breeding for improved hardwood growth and quality, 55 000 euroa Lahtinen Manu Ksantaattien talteenotto kaivosten jätevesistä, 55 000 euroa
Nuorivaara Ted CellFroth Pro: Towards industrial flotation utilization of a novel cellulose based frother formulation, 55 000 euroa
Virtasalo Joonas FeCoVERY – rautamangaanisaostumat uusiutuvana ja ekologisesti kestävänä hi-tech metallien raaka-aineena, 55 000 euroa
Österberg Monika Smart assembly of wood polymers for high performance biocomposites, 53 618 euroa
Väitöskirjapalkinto alan parhaasta väitöskirjasta vuonna 2021 Lassi Klemettinen Behaviour of trace elements in copper smelting processes – LAICP-MS as a tool for sample characterisation”, Aalto -yliopisto, 10 000 euroa.
Kaikkien vuodelle 2023 rahoitettavien tutkimushankkeiden yhteissumma oli 551 531,40 euroa.
2.2. Sijoitustoiminta
Säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin hallituksen kevätkokouksessa 24.3.2022.
2.2.1. Kiinteistöt
Helsingin Autotalo Oy:ssä oli vuoden aikana kaksi 9 m2:n huonetta vuokraamatta.
2.2.2. Metsätilat
Maaningan ja Pielaveden metsätiloilla tehtiin puukauppoja 321081,73 eurolla. Metsätilojen kulut olivat 56 212,71 euroa.
2.2.3. Sijoitukset
Sijoitusvarallisuuden riskijakaumat olivat koko vuoden säätiön sijoitussunnitelman mukaisten puitteissa. SLTS:n taseen loppusumma vuoden 2022 päättyessä oli 19 425 000,64 euroa ja säätiön sijoitusvarallisuuden markkina-arvo noin 26,1 miljoonaa euroa. Koko sijoitussalkun markkina-arvo laski noin 7,4 %. Vuoden lopussa säätiön sijoitusvarallisuudesta oli osakemarkkinoille sijoitettuna 43 %, korkomarkkinoille 7 %, kiinteistörahastoihin 13 %, metsäkiinteistöihin 11 %, Autotalon kiinteistöön 7 % ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 14 %. Käteisenä oli 5 %.
2.2.4. Kiinnitykset
Kiinnityksiä ei ollut.
2.2.5. Toiminnan riskit
Säätiön metsätiloilla on metsävakuutukset, jotka kattavat palo- ja myrskyvahingot. Säätiön sijoitusomaisuus on riskin pienentämiseksi jaettu useisiin korko- ja osakerahastoihin. Sijoitustoiminnassa säätiö noudattaa hallituksen vahvistamaa sijoitussunnitelmaa, joka kuvaa sijoitustoimintaan liittyviä riskejä ja keinoja varautua niihin.
2.2.6. Tulos
Tilikauden tulos oli 599 864,14 euroa alijäämäinen (v. 2021; 1 691 934,57 euroa ylijämäinen).
3. TIEDOT OLENNAISISTA TAPAHTUMISTA TILINKAUDEN PÄÄTÖKSEN JÄLKEEN JA ARVIO TULEVISTA TAPAHTUMISTA
Ukrainan sota, korkeat inflaatiouhat ja heikot maailmanlaajuiset talouksien kasvuodotukset varjostavat vuotta 2023. Varsinkin sijoitustoiminnassa pitkälle ulottuvia analyysejä on tässä tilanteessa vaikea tehdä. Säätiön sijoitussalkussa sijoitusriskit on hyvin hajautettu ja käteisvarat ovat riittävät, eikä epävarmalta tuntuva ympäristö tule säätiön varsinaiseen toimintaan vaikuttamaan. Säätiö tulee vuonna 2023 rahoittamaan samanaikaisesti kymmentä tutkimushanketta.
Autotalossa tehdään vuoden 2023 alussa Suomen Metsäyhdistyksen vuokraamiin tiloihin iso remontti.
Säätiön vuotuinen 10 000 euron arvoinen väitöskirjapalkinto jaetaan hallituksen kevätkokouksen yhteydessä huhtikuussa.
Vuoden 2023 talousarvio on laskettu olettamalla menojen määräksi 895 000 euroa. Apurahoihin on budjetoitu noin 2 % sijoitussalkun vuodenvaihteen markkina-arvosta.
Yhteistyötä muiden alalla toimivien säätiöiden kanssa on kehitteillä.
Keväällä hallitus valitsee kilpailutuksen pohjalta uuden tilintarkastajan vuodelle 2023
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2021
Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n (SLTS) tarkoitus on edistää ja tukea tutkimus- ja koetoimintaa Suomen metsä- ja muiden luonnonvarojen tuoton ja teknillistaloudellisen hyväksikäytön kehittämiseksi.
Kulunut toimikausi oli säätiön 70. toimintavuosi. Säätiön Y-tunnus on 0116958-8.
Säätiö selvisi koronaepidemian vaikutuksista hyvin. Parantuneen taloudellisen tilanteen takia säätiön hallitus päätti nostaa apurahojen kokonaissumman vajaaseen 600 000 euroon. Hallitus päätti myös kasvattaa samaan aikaan rahoitettavien tutkimushankkeiden määrää yhdellä. Tästä eteenpäin säätiö rahoittaa samanaikaisesti yhtätoista tutkimushanketta. Sijoitussalkun markkina-arvo kasvoi vuoden aikana suotuisasti. Varsinkin yksittäisiä osakeomistuksia ja sijoituksia vaihtoehtoisiin sijoituksiin lisättiin. Säätiön ensimmäinen 10 000 euron arvoinen väitöskirjapalkinto jaettiin syyskuussa. Sen sai Mamata Bhattarai Helsingin yliopistosta.
- SÄÄTIÖN HALLINTO
1.1 Hallitus
Kauden aikana olivat sääntöjen määrittämien yhteisöjen nimittäminä hallituksen jäseninä:
Nimittävä yhteisö Varsinainen jäsen
(Toimikausi) (Varajäsen)
Helsingin yliopisto Professori Heljä-Sisko Helmisaari
(2018–2022) (Professori Markus Holopainen)
Aalto-yliopisto Professori Mari Lundström
(2019-2023) (Professori Olli Varis)
Luonnonvarakeskus Johtaja Leena Paavilainen
(2018-2022) (Johtaja Eeva-Liisa Ryhänen)
Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy Senior Advisor Anne-Christine Ritschkoff
(2020-2024) (Tutkimusprofessori Ali Harlin)
Suomen Metsätieteellinen Seura ry Professori Petteri Packalen
(2021-2025) (Professori Anne Tolvanen)
Vuorimiesyhdistys ry Professori Pekka Nurmi
(2018-2022) (Tutkimusprofessori Raimo Lahtinen)
Tapio Oy Liiketoiminnanjohtaja Olli Äijälä
(2019-2023) (Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo)
Maa- ja metsätaloustuottajain Tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen
Keskusliitto MTK ry (Koulutusjohtaja Susanna Aro)
(2019-2023)
Metsäteollisuus ry Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja
(2017–2021) (Tutkimusjohtaja Jukka Malinen)
Elinkeinoelämän keskusliitto EK DI Tuomo Tuomela
(2021-2025) (Ohjelmapäällikkö Pirjo Kaivos)
Bioenergia ry Toimitusjohtaja Harri Laurikka
(2017-2021) (Toimialapäällikkö Tage Fredriksson)
Hallituksen puheenjohtajana toimi professori Pekka Nurmi ja varapuheenjohtajana senior advisor Anne-Christine Ritschkoff.
Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Anne-Christine Ritschkoff, Pekka Nurmi, Heljä-Sisko Helmisaari ja Heikki Pajuoja. Työryhmä teki esityksen vuoden 2021 apurahahakemuksista ja väitöskirjapalkinnon saajasta.
Hallitus kokoontui toimikauden aikana kolme kertaa. Kevät- ja syyskokoukset käsittelivät säätiön sääntömääräisiä asioita.
Apurahojen myöntöperusteisiin ei tehty muutoksia. Edelleen suositaan biotalouden ja mineraalitalouden vastuullisia, kaupallisesti hyödynnettäviä ja resurssitehokkaita, luonnonvarataloutta edistäviä innovaatioita (tuotanto, hyödyntäminen, kulutus).
Hallitus päätti myöntää vuoden 2020 väitöskirjapalkinnon Mamata Bhattaraille. Mamata Bhattarain väitöskirja “Associative behavior of spruce galactoglucomannans in aqueous solutions and emulsions” hyväksyttiin Helsingin yliopistossa 8.12.2020. Palkinto päätettiin jakaa säätiön vuosipäivällisten yhteydessä 1.9.2021.
Apurahakokokouksessa 02.11.2021 keskusteltiin SLTS:n lähipiiriohjeista ja päätettiin niissä noudattaa vakiintunutta käytäntöä. Säätiön apurahojen saajia valittaessa esteellisyyskriteerit ovat:
- hallituksen jäsenen sukulaisuus hakijaan
- hallituksen jäsenen yhteiset tutkimustyöt hakijan kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana
- hallituksen jäsenen toimiminen hakijan esimiehenä
Syyskokouksessa 08.12.2021 päätettiin vuodeksi 2022 valita Pekka Nurmi uudelleen säätiön puheenjohtajaksi, samoin Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajaksi.
1.2. Finanssivaliokunta
Valiokuntaan kuuluivat hallituksen piiristä professori Pekka Nurmi puheenjohtajana ja senior advisor Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajana. Asiantuntijajäseninä olivat varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ja rahoitusjohtaja Heikki Ala-Seppälä. Toimensa puolesta valiokuntaan kuului säätiön toimitusjohtaja Roy Siljamäki. Valiokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa.
1.3. Toimihenkilöt
Säätiön osa-aikaisena toimitusjohtajana toimi Roy Siljamäki.
Taloushallinnossa säätiö käytti Rantalainen Oy -tilitoimiston palveluita.
1.4. Tilintarkastajat
Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintakastajana KHT Johanna Ala-Härkönen.
1.5. Säätiön lähipiiri
Säätiön lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja sen varajäsenten lisäksi toimitusjohtaja, tilintarkastajat, näiden perheenjäsenet ja lähisukulaiset sekä säätiön perustajayhteisöt. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa apurahoja nimettyjen tutkijoiden palkkaukseen, jolloin apurahat eivät säätiön näkemyksen mukaan tule kyseisten tutkijoiden oppilaitoksille.
Hallituksen jäsen ei ole ottanut osaa päätöksen tekoon, mikäli apuraha on myönnetty hänen nimeäjätahonsa laitokselle tai hänen työnantajantajalleen.
Säätiön toimihenkilölle ja hallituksen ja finanssivaliokunnan jäsenille maksettiin vuonna 2021 palkkioita yhteensä 74 108,58 euroa (vuonna 2020 79 963,97 euroa). Henkilökunnan lukumäärä oli vuonna 2021 yksi (v. 2020 yksi). Tilintarkastajalle maksettiin vuonna 2021 palkkioita 5 332 euroa (vuonna 2020 6 572 euroa).
Säätiö ei ole antanut kenellekään lähipiiriin kuuluvalle avustusta eikä mitään muutakaan kokonaan tai osittain vastikkeetonta etua. Säätiö ei ole antanut rahalainaa kenellekään, eikä säätiöllä ole vastuita eikä vastuusitoumuksia kenenkään puolesta. Matkakustannukset korvataan verohallinnon verovapaita matkakustannuksia koskevan säädöksen mukaisesti.
Vuoden aikana Helsingin Autotalon 5. kerroksesta vuokrattiin 9 m2 ja 12 m2 huoneet Isännöintitoimisto Siljamäki Oy:lle (2805622-5). Yhtiön omistaa säätiön toimitusjohtajan veli. Sovittu vuokra oli markkinaehtoinen ja neliöhinnaltaan sama kuin muille samassa tilassa oleville vuokralaisille.
SLTS:llä on Autotalossa käytössä 9 m2:n työhuone. Työhuoneesta hoidetaan myös Silmäsäätiön (1088213-1) hallintoa. Silmäsäätiö on SLTS alivuokralainen. Silmäsäätiö maksaa puolen huoneen vuokrasta; neliöhinta on Silmäsäätiölle samaa kuin muille kerroksessa oleville vuokralaisille. Silmäsäätiön asiamiehenä toimii Roy Siljamäki.
1.6. Toiminnan avoimuus
Tietoja säätiön toiminnasta ja apurahojen hakumenettelystä säätiö kertoo omilla verkkosivuillaan osoitteessa http://www.slts.fi. Säätiön toiminnasta on lisäksi tietoa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan apurahatahoja esittelevällä nettisivulla osoitteessa http://www.saatiopalvelu.fi
- VARSINAINEN TOIMINTA
2.1. Tutkimustoiminnan tukeminen
Säätiö on toteuttanut tarkoitustaan myöntämällä apurahoja tutkijan palkkaukseen. Myönnetty apuraha on sisältänyt sovitun palkan sivukuluineen ja laitoksen yleiskustannuslisän. Palkanmaksajana on toiminut laitos, jonka suojissa tutkija suorittaa työnsä.
2.1.2. Myönnetyt apurahat
Määräaikaan mennessä SLTS vastaanotti 24 uutta apurahahakemusta. Säätiön hallitus päätti yksimielisesti vuodelle 2022 myöntää rahoitusta, yhteismäärältään 214 852 euroa, seuraaville neljälle apurahan saajalle. Kaikki apurahat olivat säätiön apurahapolitiikan mukaisia, kunkin tutkijan palkkaan perustuvia rahoituksia, ja jokainen apuraha myönnettiin samoin perustein.
Virtasalo Joonas; FeCoVERY – rautamangaanisaostumat uusiutuvana ja ekologisesti kestävänä hi-tech metallien raaka-aineena, GTK, 3 v. hanke, 55 000 euroa
Immanen Juha; SpeedBreed – Accelerated breeding for improved hardwood growth and quality, LUKE, 3 v. hanke, 49 852 euroa
Lahtinen Manu; Ksantaattien talteenotto kaivosten jätevesistä, JYU, 2 v. hanke, 55 000 euroa
Nuorivaara Ted; CellFroth Pro: Towards industrial flotation utilization of a novel cellulose based frother formulation, GTK, 2 v. hanke, 55 000 euroa
Hallitus päätti myös jatkaa edellisinä vuosina myönnettyjen seitsemän tutkimushankkeen rahoitusta, yhteismäärältään 381 723 euroa:
Ho Minh Thao FinPowder: Design of spray dried powders, from Finnish wild berries to protect bioactive compounds for healthy and sustainable diet using wood- based celluloses and hemicelluloses, 49 850 euroa
Österberg Monika Smart assembly of wood polymers for high performance biocomposites, 53 618 euroa
Haapala Antti Biohajoavat selluloosatekstiili-komposiittimateriaalit, 52 448 euroa
Phiri Josphat New Generation of Low Environmental Impact Energy Storage Systems from Forest Products, 52 400 euroa
Leino Reko Metsäteollisuuden jätevirroista uusiin polyuretaaneihin – Arvokemikaaleja ligniinin pilkkoutumistuotteista, 50 295 euroa
Lindberg Daniel Vaahdotuspiirien yksityiskohtainen liuoskemia pohjoisissa olosuhteissa, 57 397 euroa
Roth Eva-Maria Comparing the impact of continuous cover forest management and rotation forest management on long-term soil carbon storage, 65 715 euroa
Kaikkien vuodelle 2022 rahoitettavien tutkimushankkeiden yhteissumma oli 596 575 euroa.
2.2. Sijoitustoiminta
Säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin hallituksen kevätkokouksessa 22.5.2021.
2.2.1. Kiinteistöt
Helsingin Autotalo Oy:ssä oli vuoden aikana kaksi 9 m2:n huonetta vuokraamatta. Kevään aikana Helsingin Autotalon 5. kerroksen omistuksesta tehtiin arvon määritys. Selvityksen laati Comreal Oy. SLTS:n omistuksen arvoksi todettiin 1 800 000 euroa..
2.2.2. Metsätilat
Maaningan ja Pielaveden metsätiloilla ei tehty puukauppoja. Metsätilojen kulut olivat 46.434 euroa.
2.2.3. Sijoitukset
Sijoitusvarallisuuden riskijakaumat olivat koko vuoden säätiön sijoitussunnitelman mukaisten riskirajoijen puitteissa.
SLTS:n taseen loppusumma vuoden 2021 päättyessä oli 19 820 384,87 euroa ja säätiön sijoitusvarallisuuden markkina-arvo noin 28,1 miljoonaa euroa. Koko sijoitussalkun markkina-arvo nousi 12,8 %. Kaikki omaisuusluokat tuottivat vuoden aikana hyvin.
Vuoden lopussa säätiön sijoitusvarallisuudesta oli osakemarkkinoille sijoitettuna 44 %, korkomarkkinoille 6 %, kiinteistörahastoihin 12 %, metsäkiinteistöihin 10 %, Autotalon kiinteistöön 6 % ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 11 %. Käteisenä oli 11 %.
2.2.4. Kiinnitykset
Kiinnityksiä ei ollut.
2.2.5. Toiminnan riskit
Säätiön metsätiloilla on metsävakuutukset, jotka kattavat palo- ja myrskyvahingot. Säätiön sijoitusomaisuus on riskin pienentämiseksi jaettu useisiin korko- ja osakerahastoihin.
Sijoitustoiminnassa säätiö noudattaa hallituksen vahvistamaa sijoitussunnitelmaa, joka kuvaa sijoitustoimintaan liittyviä riskejä ja keinoja varautua niihin.
2.2.6. Tulos
Tilikauden tulos oli 1 691 934,57 euroa ylijäämäinen (v. 2020; 483 520,60 euroa alijämäinen).
- TIEDOT OLENNAISISTA TAPAHTUMISTA TILINKAUDEN PÄÄTÖKSEN JÄ LKEEN JA ARVIO TULEVISTA TAPAHTUMISTA
Ukrainan sota varjostaa alkavaa vuotta. Varsinkin sijoitustoiminnassa pidemmälle ulottuvia analyysejä on tässä tilanteessa vaikea tehdä. Säätiöllä on hyvät käteisvarat, eikä sota tule säätiön varsinaiseen toimintaan vaikuttamaan. Säätiö tulee myös vuonna 2022 samanaikaisesti rahottamaan yhtätoista tutkimushanketta
Toukokuulle 2022 on suunnitteilla säätiön 70 -vuotisjuhlasymposiumi nimeltä “Luonnonvarat huomisen ratkaisuissa“. Seminaarin yhteydessä jaetaan säätiön vuotuinen 10 000 euron arvoinen väitöskirjapalkinto.
Vuoden 2022 talousarvio on laskettu olettamalla menojen määräksi 820 000 euroa. Apurahoihin on budjetoitu noin 2,2 % sijoitussssalkun markkina-arvosta vuoden 2021 lopulla.
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2020
Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n (SLTS) tarkoitus on edistää ja tukea tutkimus- ja
koetoimintaa Suomen metsä- ja muiden luonnonvarojen tuoton ja teknillistaloudellisen
hyväksikäytön kehittämiseksi.
Kulunut toimikausi oli säätiön 69. toimintavuosi. Säätiön Y-tunnus on 0116958-8.
Säätiön kannalta vuoden suuri teema oli kiistämättä koronapandemia., joka muutti
talousympäristönkin ennennäkemättömällä tavalla. Talouksien äkkipysäydyksiin oli
maailmanlaajuisesti pakko vastata järeillä keinoilla. Keskuspankit olivat liikkeissään vilkkaita ja
palasivat hyvin nopeasti vanhoihin, finanssikriisistä tuttuihin toimintatapoihin. Rahapolitiikkaa
kevennettiin massiivisesti sekä laskemalla korkoja siellä, missä se oli vielä mahdollista, että
kasvattamalla arvopapereiden osto-ohjelmia valtionlainoissa ja yrityslainoissa. Myös valtioita
tarvittiin mukaan elvytystoimiin.
SLTS finanssivaliokunnassa varauduttiin toimintaympäristön muutokseen laatimalla vuosille 2020
ja 2021 säätiön rahavirroista skenarioanalyysi. Analyysi osoitti SLTS suoriutuvan kahden seuraavan
vuoden aikana kaikista sovituista valvoitteistaan.
1. SÄÄTIÖN HALLINTO
1.1 Hallitus
Kauden aikana olivat sääntöjen määrittämien yhteisöjen nimittäminä hallituksen jäseninä seuraavat
henkilöt:
Nimittävä yhteisö: Helsingin yliopisto, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Heljä-Sisko Helmisaari (varajäsen Professori Markus Holopainen)
Nimittävä yhteisö: Aalto yliopisto, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Mari Lundström (varajäsen Professori Olli Varis)
Nimittävä yhteisö: Luonnonvarakeskus, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Johtaja Leena Paavilainen (varajäsen Johtaja Eeva-Liisa Ryhänen)
Nimittävä yhteisö: Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy, kausi 2020 – 2024
Varsinainen jäsen: Senior Advisor Anne-Christine Ritschkoff (varajäsen tutkimusprofessori Ali Harlin)
Nimittävä yhteisö: Suomen Metsätieteellinen Seura ry, kausi 2016 – 2020
Varsinainen jäsen: Professori Anne Toppinen (varajäsen Apulaisprofessori Petteri Packalen)
Nimittävä yhteisö: Vuorimiesyhdistys ry, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Pekka Nurmi (varajäsen Tutkimusprofessori Raimo Lahtinen)
Nimittävä yhteisö: Tapio Oy, kausi 2019 – 2023
Varsinainen jäsen: Liiketoiminnanjohtaja Olli Äijälä (varajäsen Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo)
Nimittävä yhteisö: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittto MTK ry, kausi 2019 – 2023
Varsinainen jäsen: Tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen (varajäsen Metsäasiantuntija Lea Jylhä)
Nimittävä yhteisö: Metsäteollisuus ry, kausi 2017 – 2021
Varsinainen jäsen: Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja (varajäsen Tutkimusjohtaja Jukka Malinen)
Nimittävä yhteisö: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kausi 2016 – 2020
Varsinainen jäsen: DI Tuomo Tuomela (varajäsen Ohjelmapäällikkö Pirjo Kaivos)
Nimittävä yhteisö: Bioenergia ry, kausi 2017 – 2021
Varsinainen jäsen: Toimitusjohtaja Harri Laurikka (varajäsen Toimialapäällikkö Tage Fredriksson)
Hallituksen puheenjohtajana toimi professori Pekka Nurmi ja varapuheenjohtajana senior advisor
Anne-Christine Ritschkoff.
Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Anne-Christine Ritschkoff, Pekka Nurmi, Anne Toppinen ja
Heikki Pajuoja. Työryhmä teki esityksen vuoden 2020 apurahahakemuksista.
Hallitus kokoontui toimikauden aikana kolme kertaa, joista kevät- ja syyskokoukset käsittelivät
säätiön sääntömääräisiä asioita.
Kevätkokouksessa 31.03.2020 säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin.
Säätiön apurahatoiminnan painopisteet hyväksyttiin kaksi vuotta sitten, eikä niihin tänä vuonna
tehty muutoksia. Edelleen suositaan vastuullisia, kaupallisesti hyödynnettäviä ja resurssitehokkaita,
luonnonvarataloutta edistäviä innovaatioita (tuotanto, hyödyntäminen, kulutus).
• Biotalous
• Mineraalitalous
• Uudet energian tuotanto- ja varastointitavat
Innovaatiot voivat olla prosesseja, teknologioita, tuotteita, palveluita tai sosiaalisia innovaatioita.
Innovaatioilla pitää kuitenkin olla taloudellista hyödyntämispotentiaalia. Tavoitteena on luoda
edellytyksiä elinkeinoelämän uudistumiselle ja kilpailukyvyn lisäämiselle sekä vastata globaaleihin
kestävän kehityksen haasteisiin, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen tai pula
puhtaasta vedestä. Säätiön rahoittamilla tutkimuksilla haetaan ratkaisuja kestävyyshaasteisiin
nimenomaan kotimaisten luonnonvarojen käytön lisäämisen kautta. Kotimaisilla luonnonvaroilla
tarkoitetaan metsiä, mineraaleja, vettä ja niiden eliöstöä.
Kevätkokouksessa puheenjohtaja esitti luonnoksen ”Vuoden väitöskirja ” -palkinnoksi,
suuruudeltaan 10 000 euroa. Palkinto myönnettäisiin kansainvälisen mittapuun mukaan
korkeatasoisesta, suomalaisessa yliopistossa tehdystä väitöskirjasta, joka loisi edellytyksiä kehittää
Suomen luonnonvarojen kestävän kehityksen periaatteiden mukaista hyödyntämistä. Säätiö pyytäisi
loppuvuodesta 2020 esityksiä suomalaisilta yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta kalenterivuoden
aikana hyväksytyistä ja palkinnon kriteerit täyttävistä väitöskirjoista. Esitysten pohjalta säätiön
hallitus päättäisi palkinnon saajan. Hallitus päätti yksimielisesti perustaa väitöskirjapalkinnon.
Kevätkokouksessa toimitusjohtaja esitteli lyhyesti SLTS uuden viestintästrategian.
Viestintätyöryhmän jäseniä ovat olleet Pekka Nurmi, Anne Ritschkoff, Heikki Pajuoja ja Roy
Siljamäki. Työryhmän konsulttina on toiminut Pohjoisranta BWC:n viestintäkonsultti Jarno
Forssell. Uusi viestintästrategia synnytti keskustelua. Päätettiin, että hallitus paalaa siihen syyskuun
strategiapäivillä.
Hallituksen apurahakokouksessa 4.11.2021valittiin 32 apurahahakemuksesta 11 hakemusta
hallituksen työvaliokuntaan jatkokäsittelyyn. Hallitus päätti yksimielisesti jatkaa kuuden meneillään
olevan hankkeen rahoitusta.
Hallituksen syyskokous 7.12.2020 päätti myöntää vuodeksi 2021 apurahan neljälle uudelle
tutkimushankkeelle. Syyskokouksessa valittiin myös yksimielisesti vuoden 2021 puheenjohtajaksi professori Pekka
Nurmi ja varapuheenjohtajaksi senior Advisor Anne-Christine Ritschkoff.
1.2 Finanssivaliokunta
Valiokuntaan kuuluivat hallituksen piiristä professori Pekka Nurmi puheenjohtajana ja senior
advisor Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajana. Asiantuntijajäseninä olivat
varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ja rahoitusjohtaja Heikki Ala-Seppälä. Toimensa puolesta
valiokuntaan kuului säätiön toimitusjohtaja Roy Siljamäki. Valiokunta kokoontui vuoden aikana
yhdeksän kertaa.
1.3 Toimihenkilöt
Säätiön osa-aikaisena toimitusjohtajana toimi Roy Siljamäki.
Taloushallinnossa säätiö käytti Rantalainen Oy -tilitoimiston palveluita.
1.4 Tilintarkastajat
Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena
tilintakastajana KHT Johanna Ala-Härkönen.
1.5 Säätiön lähipiiri
Säätiön lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja hallituksen varajäsenten lisäksi toimitusjohtaja,
tilintarkastajat, näiden perheenjäsenet ja lähisukulaiset sekä säätiön perustajayhteisöt.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa apurahoja nimettyjen tutkijoiden palkkaukseen, jolloin
apurahat eivät säätiön näkemyksen mukaan tule kyseisten tutkijoiden oppilaitoksille.
Hallituksen jäsen ei ole ottanut osaa päätöksen tekoon, mikäli apuraha on myönnetty hänen
nimeäjätahonsa laitokselle tai hänen työnantajantajalleen.
Säätiön toimihenkilölle ja hallituksen ja finanssivaliokunnan jäsenille maksettiin vuonna 2020
palkkioita yhteensä 79.963,97 euroa (vuonna 2019 66 059,40 euroa). Henkilökunnan lukumäärä oli
vuonna 2020 yksi (v. 2019 yksi). Tilintarkastajalle maksettiin vuonna 2020 palkkioita 6.572 euroa
(vuonna 2019 4.786,40 euroa).
Säätiö ei ole antanut kenellekään lähipiiriin kuuluvalle avustusta eikä mitään muutakaan kokonaan
tai osittain vastikkeetonta etua. Säätiö ei ole antanut rahalainaa kenellekään, eikä säätiöllä ole
vastuita eikä vastuusitoumuksia kenenkään puolesta. Matkakustannukset korvataan verohallinnon
verovapaita matkakustannuksia koskevan säädöksen mukaisesti.
Vuoden aikana Helsingin Autotalon 5. kerroksesta vuokrattiin 9 m2 ja 12 m2 huoneet
Isännöintitoimisto Siljamäki Oy:lle (2805622-5). Yhtiön omistaa säätiön toimitusjohtajan veli.
Sovittu vuokra oli markkinaehtoinen ja neliöhinnaltaan sama kuin muille samassa tilassa oleville
vuokralaisille.
SLTS:llä on Autotalossa käytössä 9 m2:n työhuone. Työhuoneesta hoidetaan myös Silmäsäätiön
(1088213-1) hallintoa. Silmäsäätiö on SLTS alivuokralainen. Silmäsäätiö maksaa puolen huoneen
vuokrasta; neliöhinta on Silmäsäätiölle samaa kuin muille kerroksessa oleville vuokralaisille.
Silmäsäätiön asiamiehenä toimii Roy Siljamäki.
1.6. Toiminnan avoimuus
Tietoja säätiön toiminnasta ja apurahojen hakumenettelystä säätiö kertoo omilla verkkosivuillaan
osoitteessa http://www.slts.fi. Säätiön toiminnasta on lisäksi tietoa Säätiöiden ja rahastojen
neuvottelukunnan apurahatahoja esittelevällä nettisivulla osoitteessa http://www.saatiopalvelu.fi
2. VARSINAINEN TOIMINTA
2.1 Tutkimustoiminnan tukeminen
Säätiö on toteuttanut tarkoitustaan myöntämällä apurahoja tutkijan palkkaukseen. Myönnetty
apuraha on sisältänyt sovitun palkan sivukuluineen ja laitoksen yleiskustannuslisän.
Palkanmaksajana on toiminut laitos, jonka suojissa tutkija suorittaa työnsä.
2.1.2 Myönnetyt apurahat
Säätiön hallitus päätti yksimielisesti vuodelle 2021 myöntää rahoitusta, yhteismäärältään 213 471
euroa, seuraaville neljälle apurahan saajalle. Kaikki apurahat olivat säätiön apurahapolitiikan
mukaisia, kunkin tutkijan palkkaan perustuvia rahoituksia, ja jokainen apuraha myönnettiin samoin
perustein.
Ho Minh Thao: FinPowder: Design of spray dried powders,
from Finnish wild berries to protect bioactive compounds for healthy and sustainable diet using
wood-based celluloses and hemicelluloses, 52 900 euroa
Österberg Monika: Smart assembly of wood polymers for high performance biocomposites, 51 591 euroa
Haapala Antti: Biohajoavat selluloosatekstiili-komposiittimateriaalit, 54 280 euroa
Phiri Josphat: New Generation of Low Environmental Impact Energy Storage Systems from
Forest Products, 54 700 euroa
Hallitus päätti myös jatkaa vuonna 2020 myönnettyjen kolmen tutkimushankkeen rahoitusta:
Leino Reko: Metsäteollisuuden jätevirroista uusiin polyuretaaneihin – arvokemikaaleja ligniinin
pilkkoutumistuotteista, 49 375 euroa
Lindberg Daniel: Vaahdotuspiirien yksityiskohtainen liuoskemia pohjoisissa olosuhteissa, 53 344 euroa
Roth Eva-Maria: Comparing the impact of continuous cover forest management and rotation forest
management on long-term soil carbon storage, 54 235 euroa
Hallitus päätti myös jatkaa vuonna 2019 myönnettyjen kolmen tutkimushankkeen rahoitusta:
Timo Fabritius: Skandiumin tuotantoprosessin modifiointi, 49.968 euroa
Tuula Jyske: Vihreää kemiaa ja lisäarvotuotteita, 50.000 euroa
Tuomo Sainio: Puhtaat REEt uusilla tekniikoilla, 48.470 euroa
Apurahojen yhteissumma 148.438 euroa
2.2. Sijoitustoiminta
2.2.1 Kiinteistöt
Helsingin Autotalo Oy:ssa vuoden aikana oli yksi 9 m2:n huone vuokraamatta. Kevään aikana
Helsingin Autotalon 5. kerroksen omistuksesta tehtiin arvon määritys. Selvityksen laati Comreal
Oy. SLTS:n omistuksen arvo arvioitiin 1 800 000 euroon.
2.2.2 Metsätilat
Maaningan ja Pielaveden metsätiloilla tehtiin puunkauppoja yhteisarvoltaan 126 226 euroa.
Metsätilojen kulut olivat 44 273 euroa.
2.2.3. Sijoitukset
Säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin hallituksen 31.3.2020 kokouksessa.
Tammikuussa ostettiin Fortum Oyj:n osakkeita 150 000 euron arvosta ja Sandvik AB:n osakkeita
150 000 euron arvosta.
Helmikuussa ostettiin Fortum Oyj:n osakkeita 150 000 euron arvosta ja Wärtsilä oy:n osakkeita 150
000 euron arvosta. Mandatum Life vaihtoehtoiset sijoitukset mandaattiin tehtiin 500 000 euron
private debt lisämerkintä. Aktia Nordic Micro Cab b osakerahastoon tehtiin 250 000 euron
merkintä.
Huhtikuussa päätettiin koronapandemian takia lunastaa 1,1 miljoonaa euroa Bearing European Loan
C rahastosta.
Kesäkuussa ostettiin Fortum Oyj:n osakkeita 200 000 euron arvosta.
Elokuussa lisättiin iShares Core EURO STOXX 50 UCITS ETF:n omistusta 500 000 eurolla.
Joulukuussa Korkia -tonttirahastoon tehtiin 500 000 euron lisämerkintä.
Vuoden lopussa sijoitussalkun markkina-arvo oli 24,5 miljoonaa euroa. Salkun tuotto vuodelle 2020
oli hallinnollisten kulujen ja maksettujen apurahojen jälkeen noin 0,6 %.
2.2.4 Kiinnitykset
Kiinnityksiä ei ollut.
2.2.5 Toiminnan riskit
Säätiön metsätiloilla on metsävakuutukset, jotka kattavat palo- ja myrskyvahingot. Säätiön
sijoitusomaisuus on riskin pienentämiseksi jaettu useisiin korko- ja osakerahastoihin.
Sijoitustoiminnassa säätiö noudattaa hallituksen vahvistamaa sijoitussunnitelmaa, joka kuvaa
sijoitustoimintaan liittyviä riskejä ja keinoja varautua niihin.
2.2.6 Tulos
Tilikauden tulos oli 483 520,60 euroa alijäämäinen (10 046 595,79 ylijämäinen edellisenä vuotena).
2.3 Muuta
Kesällä 2020 SLTS uudet kotisivut otettiin käyttöön. Ne löytyvät osoitteesta www.slts.fi.
Lokakuussa säätiön tj. Roy Siljamäki, puheenjohtaja Pekka Nurmi, entinen pj. Kari Mielikäinen ja
kasvitieteen professori Jouko Rikkinen vierailivat säätiön Pielaveden ja Maaningan metsätiloilla.
Professori Rikkisen johdolla kartoitettiin Kettukallion tilalla noin 10,5 ha:n suuruinen
potentiaalinen suojelukohde METSO -ohjelman kautta. Myöhemmin syksyllä Ely-keskukselta
anottiin lupaa liittää alue METSO -ohjelmaan. Tätä kirjoitettaessa Ely -keskuksen vastausta ei ole
vielä saatu.
3. TULEVA TOIMINTA
Uusi vuosi käynnistyy tilanteessa, jossa pandemia jyllää edelleen ja tartuntamäärät kasvavat
voimakkaasti Atlantin molemmin puolin. Talouskasvu kärsii jälleen uusista sulkutoimista, mutta
sijoitusmarkkinoilla epävarmuus on rokotteen ja tehtyjen elvytystoimien ansiosta pienempää.
Vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla varsinkin sijoitusomaisuuden osakepainoa tullaan
edelleen kasvattamaan. Hallituksen aikaisemman päätöksen mukaisesti osakeriskiä ja muita
riskipitoisia omaisuusluokkia tullaan asteittain lisäämään. Säätiölle optimaalinen pitkän aikavälin
sijoitussalkun tavoiteallokaatio saavutetaneen vuoden 2021 syksyllä.
Maaningan ja Pielaveden metsätiloilla tehdään yhteisarvoltaan vain noin 40 000 euron
harvennushakkuut. Parina edellisenä vuotena tiloilla on tehty metsänhoidollisista syistä normaalia
suurempia päätehakkuita. Vuodeksi 2021 niitä ei ole suunnitteilla.
Säätiö jakaa ensimmäistä kertaa 10 000 euron arvoisen väitöskirjapalkinnon. Se myönnetään
edellisen vuoden parhaalle säätiön tavoitteiden saavuttamista edistävälle väitöskirjalle. Palkinnon
tuomaristona toimii säätiön työryhmä. Palkinto jaetaan normaalivuosina keväisin säätiön
vuosipäivällisillä. Koronaepidemian takia jakaminen saattaa siirtyä syksyyn.
Säätiön uusitut kotisivut avattiin kesällä 2020. Vuonna 2021 keskitytään edelleen kotisivujen
sisältöön ja niiden hakukoneoptimointiin. Vuonna 2021 tullaan viestinnässä paneutumaan
blogikirjoituksiin ja tutkimushankkeiden esittelylyihin. Säätiölle luodaan mahdollisuus ottaa
vastaan lahjoituksia
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
1.1.-31.12.2019
Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr
Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta 1.1. – 31.12.2019
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2019
Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n tarkoitus on edistää ja tukea tutkimus- ja koetoimintaa
Suomen metsä- ja muiden luonnonvarojen tuoton ja teknillistaloudellisen hyväksikäytön
kehittämiseksi.
Kulunut toimikausi oli säätiön 68. toimintavuosi. Säätiön Y-tunnus on 0116958-8.
1. SÄÄTIÖN HALLINTO
1.1 Hallitus
Kauden aikana olivat sääntöjen määrittämien yhteisöjen nimittäminä hallituksen jäseninä seuraavat
henkilöt:
Nimittävä yhteisö: Helsingin yliopisto, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Heljä-Sisko Helmisaari (varajäsen Professori Markus Holopainen)
Nimittävä yhteisö: Aalto yliopisto, kausi 2018 – 2019
Varsinainen jäsen: Professori Mari Lundström (varajäsen Professori Olli Varis)
Nimittävä yhteisö: Luonnonvarakeskus, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Johtaja Leena Paavilainen (varajäsen Johtaja Eeva-Liisa Ryhänen)
Nimittävä yhteisö: Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy, kausi 2015 – 2019
Varsinainen jäsen: Senior Advisor Anne-Christine Ritschkoff (varajäsen Vice President Anu Kaukovirta-Norja)
Nimittävä yhteisö: Suomen Metsätieteellinen Seura ry, kausi 2016 – 2020
Varsinainen jäsen: Professori Anne Toppinen (varajäsen Apulaisprofessori Petteri Packalen)
Nimittävä yhteisö: Vuorimiesyhdistys ry, kausi 2018 – 2022
Varsinainen jäsen: Professori Pekka Nurmi (varajäsen Tutkimusprofessori Raimo Lahtinen)
Nimittävä yhteisö: Tapio Oy, kausi 2019 – 2023
Varsinainen jäsen: Liiketoiminnanjohtaja Olli Äijälä (varajäsen Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo)
Nimittävä yhteisö: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittto MTK ry, kausi 2019 – 2023
Varsinainen jäsen: Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen (varajäsen Metsäasiantuntija Lea Jylhä)
Nimittävä yhteisö: Metsäteollisuus ry, kausi 2017 – 2021
Varsinainen jäsen: Tutkimuspäällikkö Jarmo Hämäläinen (varajäsen Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja)
Nimittävä yhteisö: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kausi 2016 – 2020
Varsinainen jäsen: DI Tuomo Tuomela (varajäsen Ohjelmapäällikkö Pirjo Kaivos)
Nimittävä yhteisö: Bioenergia ry, kausi 2017 – 2021
Varsinainen jäsen: Toimitusjohtaja Harri Laurikka (varajäsen Toimialapäällikkö Tage Fredriksson)
Hallituksen puheenjohtajana toimi tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ja varapuheenjohtajana Senior
Advisor Anne-Christine Ritschkoff.
Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Anne-Christine Ritschkoff, Erno Järvinen, Anne Toppinen ja
Pekka Nurmi. Työryhmä laati esityksen tutkimustoiminnan uusista painopisteistä ja teki esityksen
vuoden 2019 apurahahakemuksista.
Hallitus kokoontui toimikauden aikana kolme kertaa, joista kevät- ja syyskokoukset käsittelivät
säätiön sääntömääräisiä asioita.
Kevätkokouksessa 11.04.2019 säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin.
Säätiön apurahatoiminnan painopisteet hyväksyttiin vuosi sitten eikä niihin tänä vuonna tehty
muutoksia. Edelleen suositaan vastuullisia, kaupallisesti hyödynnettäviä ja resurssitehokkaita,
luonnonvarataloutta edistäviä innovaatioita (tuotanto, hyödyntäminen, kulutus).
• Biotalous
• Mineraalitalous
• Uudet energian tuotanto- ja varastointitavat
Innovaatiot voivat olla prosesseja, teknologioita, tuotteita, palveluita tai sosiaalisia innovaatioita.
Innovaatioilla pitää kuitenkin olla taloudellista hyödyntämispotentiaalia. Tavoitteena on luoda
edellytyksiä elinkeinoelämän uudistumiselle ja kilpailukyvyn lisäämiselle sekä vastata globaaleihin
kestävän kehityksen haasteisiin, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen tai pula
puhtaasta vedestä. Tutkimuksella haetaan ratkaisuja kestävyyshaasteisiin nimenomaan kotimaisten
luonnonvarojen käytön kautta. Kotimaisilla luonnonvaroilla tarkoitetaan metsiä, mineraaleja, vettä
ja niiden eliöstöä.
Hallituksen apurahakokouksessa 1.11.2019 valittiin 30 apurahahakemuksesta 10 hakemusta
hallituksen työvaliokuntaan jatkokäsittelyyn.
Hallituksen syyskokous 9.12.2018 päätti myöntää vuodeksi 2020 apurahan kolmelle uudelle
tutkimushankkeelle ja jatkaa vuonna 2019 myönnettyjen kolmen tutkimushankkeen rahoitusta.
Säätiön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin professori Pekka Nurmi. Väistyvä puheenjohtaja Erno
Järvinen oli työpaikan vaihdoksen takia erovuorossa. Hallitus esitti väistyvälle puheenjohtajalle
lämpimät kiitoksensa.
1.2 Finanssivaliokunta
Valiokuntaan kuuluivat hallituksen piiristä tutkimuspäällikkö Erno Järvinen puheenjohtajana ja
senior advisor Anne-Christine Ritschkoff varapuheenjohtajana. Asiantuntijajäseninä olivat
varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ja rahoitusjohtaja Heikki Ala-Seppälä. Toimensa puolesta
valiokuntaan kuului säätiön toimitusjohtaja Roy Siljamäki. Valiokunta kokoontui vuoden aikana
seitsemän kertaa.
1.3 Toimihenkilöt
Säätiön osa-aikaisena toimitusjohtajana toimi Roy Siljamäki.
Taloushallinnossa säätiö käytti FinCount Oy -tilitoimiston palveluita.
1.4 Tilintarkastajat
Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena
tilintakastajana KHT Johanna Ala-Härkönen.
1.5 Lähipiiri
Säätiön lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja hallituksen varajäsenten lisäksi toimitusjohtaja,
tilintarkastajat, näiden perheenjäsenet ja lähisukulaiset sekä säätiön perustajayhteisöt.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa apurahoja nimettyjen tutkijoiden palkkaukseen, jolloin
säätiön näkemyksen mukaan apurahat eivät tule kyseisten tutkijoiden oppilaitoksille.
Hallituksen jäsen ei ole ottanut osaa päätöksen tekoon, mikäli apuraha on myönnetty hänen
nimeäjätahonsa laitokselle tai hänen työnantajantajalleen.
Säätiön toimihenkilölle ja hallituksen ja finanssivaliokunnan jäsenille maksettiin vuonna 2019
palkkioita yhteensä 66.059,40 euroa (vuonna 2018 79.272,65 euroa). Henkilökunnan lukumäärä oli
vuonna 2019 yksi (v. 2018 yksi). Tilintarkastajalle maksettiin vuonna 2019 palkkioita 4.786,40
(vuonna 2018 4.160,20).
Säätiö ei ole antanut kenellekään lähipiiriin kuuluvalle avustusta eikä mitään muutakaan kokonaan
tai osittain vastikkeetonta etua. Säätiö ei ole antanut rahalainaa kenellekään, eikä säätiöllä ole
vastuita eikä vastuusitoumuksia kenenkään puolesta. Matkakustannukset korvataan verohallinnon
verovapaita matkakustannuksia koskevan säädöksen mukaisesti.
Lokakuun 2019 alusta alkaen Helsingin Autotalon 5. kerroksesta vuokrattiin 9 m2 ja 12 m2 huoneet
Isännöintitoimisto Siljamäki Oy:lle (2805622-5). Yhtiön omistaa säätiön toimitusjohtajan veli.
Sovittu vuokra oli markkinaehtoinen ja neliöhinnaltaan sama kuin muille samassa tilassa oleville
vuokralaisille.
SLTS:llä on Autotalossa käytössä 9 m2 työhuone. Työhuoneesta hoidetaan myös Silmäsäätiön
(1088213-1) hallintoa. Silmäsäätiö on SLTS alivuokralainen. Silmäsäätiön asiamiehenä toimii Roy
Siljamäki.
1.6. Toiminnan avoimuus
Tietoja säätiön toiminnasta ja apurahojen hakumenettelystä säätiö kertoo omilla verkkosivuillaan
osoitteessa http://www.slts.fi . Säätiön toiminnasta on lisäksi tietoa Säätiöiden ja rahastojen
neuvottelukunnan apurahatahoja esittelevällä nettisivulla osoitteessa http://www.saatiopalvelu.fi
2. VARSINAINEN TOIMINTA
2.1 Tutkimustoiminnan tukeminen
Säätiö on toteuttanut tarkoitustaan myöntämällä apurahoja tutkijan palkkaukseen. Myönnetty
apuraha on sisältänyt sovitun palkan sivukuluineen ja laitoksen yleiskustannuslisän.
Palkanmaksajana on toiminut laitos, jonka suojissa tutkija suorittaa työnsä.
2.1.2 Myönnetyt apurahat
Säätiön hallitus päätti yksimielisesti vuodelle 2020 myöntää rahoitusta, yhteismäärältään 156 954
euroa, seuraaville kolmelle apurahan saajalle. Kaikki apurahat olivat säätiön apurahapolitiikan
mukaisia, kunkin tutkijan palkkaan perustuvia rahoituksia, ja jokainen apuraha myönnettiin samoin
perustein.
Leino Reko: Metsäteollisuuden jätevirroista uusiin polyuretaaneihin – Arvokemikaaleja ligniinin
pilkkoutumistuotteista, 49 375 euroa
Lindberg Daniel: Vaahdotuspiirien yksityiskohtainen liuoskemia pohjoisissa olosuhteissa, 53 344 euroa
Roth Eva-Maria: Comparing the impact of continuous cover
forest management and rotation forest management on long-term soil carbon storage, 54 235 euroa
Uudet apurahat yhteensä 156 954 euroa
Hallitus päätti myös jatkaa vuonna 2019 myönnettyjen kolmen tutkimushankkeen rahoitusta:
Timo Fabritius: Skandiumin tuotantoprosessin modifiointi 49.968 eurolla
Tuula Jyske: Vihreää kemiaa ja lisäarvotuotteita 50.000 eurolla
Tuomo Sainio: Puhtaat REEt uusilla tekniikoilla 48.470 eurolla
Apurahojen yhteissumma 148.438 euroa
2.2. Sijoitustoiminta
2.2.1 Kiinteistöt
Tammikuussa 2017 säätiön hallitus hyväksyi Lemminkäinen Talo Oy:n ostotarjouksen
Riihitontuntie 14 kiinteistöstä. Tarjouksen loppusumma oli 14.271.000 euroa. Esikaupan yhteydessä
saatiin toukokuussa 2017 5.000.000 euron ennakkomaksu. Lopullinen kiinteistökauppa tehtiin
YIT:n kanssa 27.9.2019 (Lemminkäinen Oyj oli esikauppasopimuksen jälkeen fuusioitunut
YIT:hen). Lopullisen kaupan yhteydessä Espoon kaupungille maksettiin 3 787 126 euron
maankäyttömaksu.
Helsingin Autotalo Oy:ssa oli huhtikuusta syyskuun loppuun 135 m2:n tila vuokraamatta.
Lokakuun alusta 117 m2 vapaasta tilasta vuokrattiin kolmelle pienyrittäjälle.
2.2.2 Metsätilat
Maaningan ja Pielaveden metsätiloilla tehtiin puunkauppoja yhteisarvoltaan 259 000 euroa, joista
mittaukseen perustuen tilikaudelle tuloutettu 253.395,57 euroa. Metsätilojen kulut olivat 46 000
euroa.
2.2.3. Sijoitukset
Säätiön sijoitussunnitelma päivitettiin hallituksen 11.4.2019 kokouksessa.
Kesän aikana tuotto-osuuksista ja metsänmyynneistä tulleilla noin 300 000 eurolla ostettiin Stora
Oy:n ja Metsä Boardin osakkeita.
Lokakuusta alkaen Riihitontuntie 14 kiinteistökaupan varoja allokoitiin seuraavasti:
2 miljoonaa euroa EQ:n hoivakiinteistörahastoon
1 miljoonan euron sitoumus Mandatum Lifen vaihtoehtoisiin sijoituksiin
500 000 euron merkintä Aktia EMD Frontier -korkorahastoon
500 000 euron sitoumus Korkian tonttirahastoon
loput kiinteistökaupan rahat sijoitettiin Evli Likvidi korkorahastoon
Koko sijoitussalkun markkina-arvo nousi vuoden aikana hallinnolliset kulut ja maksetut apurahat
mukaan lukien 8,62 %. Kaikki säätiön omaisuusluokat tuottivat hyvin.
2.2.4 Kiinnitykset
Riihitontuntie 14 kiinteistön pantit purettiin kiinteistökaupan yhteydessä.
2.2.5 Toiminnan riskit
Säätiön metsätiloilla on metsävakuutukset, jotka kattavat palo- ja myrskyvahingot. Säätiön
sijoitusomaisuus on jaettu useisiin korko- ja osakerahastoihin riskin pienentämiseksi.
Sijoitustoiminnassa säätiö noudattaa hallituksen vahvistamaa sijoitussunnitelmaa, joka kuvaa
sijoitustoimintaan liittyviä riskejä ja keinoja varautua niihin.
2.2.6 Tulos
Tilikauden tulos oli 10.046.595,79 euroa ylijäämäinen (261.364,80 ylijämäinen edellisenä vuotena).
3. TULEVA TOIMINTA
Vuosi 2020 alkoi sijoitusmarkkinoilla positiivisessa vireessä. Helmikuun puolesta välistä Kiinan
Wuhanista maailmalle levinnyt koronavirus on tätä kirjoittaessa sulkenut useimmat maailman
yhteiskunnat. Suomessa eduskunta hyväksyi 18.3. valmiuslain käyttöönoton, ja esim. kaikki maan
koulut suljettiin sekä yli 10 hengen kokoukset kiellettiin. Globaalit osakemarkkinat ovat
kuukaudessa laskeneet noin 35 %. Säätiön käteisvarat riittävät kriisiaikanakin. Noin 10 %
sijoitusomaisuudesta on tällä hetkellä sijoitettu rahamarkkinainstrumentteihin. Käteisvarat tulevat
riittämään useaksi vuodeksi ja kattavat sekä juoksevat menot että apurahojen maksamisen.
Vuonna 2020 päätetään tutkimusapurahoista kolmelle tai neljälle uudelle hankkeelle. Kuudelle
hankkeelle tullaan suunnitelmien mukaan myöntämään jatkorahoitus. Vuodesta 2021 säätiö on
apurahojen myöntämisten lukumäärässä palannut normaalitasolle. Tilanteen salliessa apurahojen
euromäärää tullaan nostamaan esimerkiksi jakamalla 10. apuraha.
Kevään aikana luodaan säätiön viestintästrategia. Sitä työstää hallituksen asettama
viestintästrategiatyöryhmä. Strategian laadinnassa säätiötä auttaa viestintätoimisto Pohjoisranta
BCW.
Säätiön uudet kotisivut otetaan käyttöön kesän aikana.
Kevään aikana Helsingin Autotalon 5. kerroksen omistuksesta tehdään arvon määritys. Selvityksen
laatii Comreal Oy.
Metsätiloilla hakkuiden määrää pienennetään hieman edellisen vuoden määrään verrattuna koska
puun kantohinnat eivät ole viime aikana kehittyneet suotuisasti ja koska viimeisen kahden vuoden
aikana aikaisempia vuosia suuremmat hakkuut on jo toteutettu. Arvioitujen hakkuiden euromääräksi
on budjetissa arvioitu noin 170 000 euroa. Vuosittaisista metsänhoitotöistä huolehditaan. Säätiön
toimitusjohtaja vierailee metsätiloilla syksyn aikana.
Vuoden 2019 tilinpäätöstiedot kokonaisuudessaan luettavissa täältä.
